Arvoisa herra puheenjohtaja!
Rouvat ja herrat!
Kunnioitan rehellisesti valtioiden ja hallituksien johtajia sekä kaikkia tähän huippukokoukseen osallistuvia edustajia. Toivonkin, että tämä huippukokous tulee Euroopan turvallisuutta ja yhteistyötä vahvistavan prosessin tärkeäksi vaiheeksi.
Lähes kaksikymmentä vuotta on jo mennyt Helsingin loppuasiakirjan allekirjoituspäivästä. Tämä asiakirja määrittelee kansainvälisten suhteiden korkeita oikeudellisia ja inhimillisiä periaatteita Euroopassa edelleenkin.
Sen ajan kuluessa maailma on muuttunut periaatteellisesti, syntyi uusia itsenäisiä valtioja, vapauden ja demokratian periaatteet muuttuivat tärkeimmiksi koko Euroopassa ja jopa sen ulkopuolella.
Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön toiminta osoittautui olevan tärkeänä kansainvälisen turvallisuuden, suvereniteetin vakuuttamisessa, alueellisen yhtenäisyyden ja rajojen koskemattomuuden ylläpidossa, konfliktien rauhanomaisessa selvittämisessä, ihmisoikeusten ja vapauden puolustuksessa.
Ajan kuluessa kävi ilmi, että Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö on elinkelpoinen ja hyödyllinen järjestö, sillä me pidämme suuressa arvossa tämän järjestön historiaa sekä sen isoa panosta maailmassa tapahtuviin prosesseihin.
Oman itsenäisyytensä palauttanut Azerbaidžanin kansa on valinnut demokraattisen ja oikeudellisen valtion ja markkinatalouden omaksi kehitysmallikseen, ja se jatkuvasti tuntee Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön antamaa tehokasta apua.
Käännekauden objektiivisista vaikeuksista ja haitallisen sodan seurauksista huolimatta me vahvistamme maan itsenäisyyttä sekä panemme toimeen poliittisia ja taloudellisia uudistuksia.
Sellaiset demokratian periaatteet kuin pluralismi, monipuoluejärjestelmä, sanan- ja uskonnonvapaus on palautettu. Azerbaidžanin ensimmäinen demokraattinen perustuslaki on hyväksytty kansanäännestyksen kautta, ja ensi kerran tasavallan eduskunta on valittu monipuoluejärjestelmän periaatteilla.
Talouden liberalisointi, valtion omaisuuden yksityistäminen ja maatalouden uudistukset toteutuvat käytännössä menestykselliseti. Mainittuun maatalouden uudistukseen kuuluu mm. maan yksityistäminen rajoittamattomine osto- ja myyntioikeuksineen.
Ulkomaalaisyritykset saivat suuria mahdollisuuksia investoida Azerbaidžanin talouteen. Maailman suurimmat öljy-yhtiöt ovat allekirjoittaneet meidän kanssa sopimuksia, jotka kosekvat öljyntuotantoa Azerbaidžanille kuuluvalta Kaspianmeren lohkolta.
Olen ihan varma siitä, että Azerbaidžanin poliittinen ja taloudellinen liittyminen itsenäisten ja demokraattisten maiden yhteisöön vastaavat azerbaidžanilaisten elinetuja. Me myös luotamme Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön sekä muiden kansainvälisten järjestöjen ja laitosten tukeen siinä suunnassa.
Rouvat ja herrat!
Alueellisia konflikteja, taistelevan nationalismin ja separatismin laajentuminen sekä kansainvälinen terrorismi ovat todellisia vaaroja rauhalle ja kehitykselle meidän alueellamme.
Monet kansat mukaan lukien Kaukasialla ja enisen Neuvostoliiton alueella asuvia kansoja on houkuteltu verisiin sotiin. Sellaiset sodat aiheuttavat vain ihmishäviöjä, etnisia puhdistuksia, itsenäisten maiden alueiden miehityksia. Miljoonat muuttuvat pakolaisiksi. Sillä Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön on tehtävä vielä paljon Euroopan yleisen turvallisuuden vakuuttamiseksi.
Te kaikki tiedätte, että Armenian Tasavalta hyökkäsi meidän tasavaltaamme, jotta saada itselleen Vuoristo-Karabahin, joka on puolestaan ollut Azerbaidžanin osana monia vuosisatoja.
Sen hyökkäyksen johdosta kaksikymmentä prosenttia Azerbaidžanin aluetta on Armenian Tasavallan armeijan miehittämää. Enemmän kuin kaksikymmentätuhatta azerbaidžanilaista on murhattu, enemmän kuin satatuhatta on haavoittunut tai muuttunut invalidiksi, kuusi tuhatta tuli vangiksi. Noin miljoona azerbaidžanilaista eli noin viisitoista prosenttia maan väestöä on muuttunut pakolaiseksi. He ovat asuneet telttaleirien kestämättömissä olosuhteissa jo neljä vuotta peräkkäin.
Noin 700 miehitetyllä alueella sijaitsevaa kaupunkia ja kylää on tuhottu, poltettu ja ryöstetty niin kuin tuhansia sairaaloja, kouluja, taloja sekä Azerbaidžanin kansan historiaan ja kulttuuriaan liittyviä muistomerkkia.
YK:n Turvallisuusneuvoston julistamassa neljässä määräyksessä ja sen Turvallisuusneuvoston puheenjohtajan kuudessa lausunnossa vaaditaan Armenian armejan joukkujen välitöntä, täydellistä ja ehdotonta poistamista Azerbaidžanille kuuluvalta miehitetyltä alueelta, sekä pakolaisten palauttamista pysyville asuinpaikoilleen. Ne asiapaperit todistavat tasavaltamme suvereniteettia ja alueellista yhteisyyttä sekä sen, että Vuoristo-Karabah kuuluu ainoastaan Azerbaidžanin Tasavallalle. Armenian Tasavalta puolestaan ei kuitenkaan noudata niitä määräyksiä.
Vuonna 1992 perustettu Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Minskin ryhmä on yrittänyt kaikin voimin selvittää Azerbaidžanin ja Armenian välisen konfliktin. Sen toiminnan ja Venäjän Federaation osallistumisen ansiosta aseleposomipus on allekirjoitettu 1994 vuoden toukokuussa.
Aseleposopimusta noudattaminen on tosi tärkeä aikaansaannos, joka osoittaa sen, että me pyrkimmekin rauhaan. Aselepo antoi meille mahdollisuuden säännöstellä jatkuvia neuvotteluja, siitä myös tuli luotettava pohja meidän ponnistuksillemme. Azerbaidžan tulee noudattamaan aseleposopimusta aivan rauhasopimuksen allekirjoittamiseen saakka.
Aseleposopimuksen allekirjoittamiseksi ja rauhaa ylläpitävien Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön kansainvälisten voimien luomiseksi me ehdottomasti kannatimme vuonna 1994 Budapestissa pidetyn Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön huippukokouksen julistamaa määräystä.
Budapestin huippukokouksen jälkeen neuvotteluprosessi kiihtyi merkittävästi Minskin ryhmän rajoissa. Presidenttien edustajien rinnalla olemme myös luoneet suoran neuvottelukanavan Armenian kanssa, ja se loi meille tilaisuuden vapauttaa molempien puolien sotavankeja ja panttivankeja.
Kuluvan vuoden huhtikuussa tehty Azerbaidžanin ja Armenian presidenttien yhteinen ilmoitus Luxemburgissa tuli tärkeäksi askeleeksi kohti konfliktin lopettamista. Se ilmoitus on tosiasiassa ensimmäinen Azerbaidžanin ja Armenian välinen asiakirja, joka ilmoittaa osopuolien halua lopettaa sodan kansainvälisten sääntöjen ja periaatteiden perusteella.
Minun tavatessani Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestöön kuuluvien maiden johtajien kanssa, me keskustelimme vapaasti etsien molemmille puolille parhaita ja edullisia keinoja Azerbaidžanin ja Armenian välisen sodan lopettamiseen.
Arvoisat valtioiden ja hallituksien johtajat, ennen Lissabonin huippukokousta olin lähettänyt teille kirjeen, jossa ehdotin keinon konfliktin lopettamiseen Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön periaatteiden, YK:n Järjestyksen ja oikeudellisten sääntöjen noudattamisen pohjalla. Siinä ehdotuksessa on otettu huomioon kaikkien osapuolien etuja.
Siihen kompromissiehdotukseen kuuluvat seuraavat osat:
- Azerbaidžanin Tasavallan alueellinen yhtenäisyyden turvaaminen;
- Azerbaidžanin Tasavallan osana olevan Vuoristo-Karabahin koko väestön turvaaminen.
Sellainen selvitystapa saa kaikkien kansainvälisten välittäjien kannatusta, se myös monessa suhteessaan vastaa vuonna 1996 nykyisen Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön puheenjohtajan ehdottamia periaatteita.
Mutta valitettavasti Armenian Tasavalta jatkuvasti kieltäytyy tekemästä päätöstä, joka perustuu YK:n Järjestykseen, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön periaatteisiin ja kansainväliseen oikeuteen.
Armenia kieltäytyy tunnustamasta Azerbaidžanin Tasavallan alueellista yhtenäisyyttä sekä pyrkii yhä laillistamaan hyökkäyksensä tuloksia, saamaan itsenäisyyttä Azerbaidžanin Tasavallan osana olevalle Vuoristo-Karabahille sekä liittämään sen sitten Armeniaan.
Azerbaidžanin ja Armenian välisen Vuoristo-Karabahia koskevan konfliktin alusta alkaen paljon on tapahtunut maailmassa. Neuvostoliiton sijaan syntyi uusia itsenäisiä valtioita mm. Azerbaidžan. Niiden valtioiden suvereniteetti on koskematon, ja kansainvälinen yhteisö on vahvistanut niiden rajojen koskemattomuutta ja alueellista yhtenäisyyttä
Sellaisten periaatteiden rikkomus millä tahansa tavalla estää meitä pystyttämästä rauhaa ja vakavuutta, syventää konfrontaatiota sekä hävittää kansojen toivoja rauhalliseen ja onnelliseen tulevaisuuteen.
Vuoristo-Karabahia koskevia laittomia vaatimuksia ei vastaa kansainvälisen oikeuden vakiintuneita sääntöjä. Emme koskaan tule tyydyttämään sellaisia vaatimuksia, sillä emme voi sallia toista armenialaista valtiota syntyä Azerbaidžanin alueelle.
Armenian on ymmärrettävä, että sen aloittama konflikti, joka on jatkanut jo kahdeksan vuotta, aiheutti suuren tragedian ja kärsimyksiä azerbaidžanilaisille, mutta samalla se saattoi vaikeaan tilaan Armenian kansankin.
Minä olen hyvin varma, että konfliktin selvittäminen YK:n järjestyksen, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön ja kansainvälisen oikeuden perusteella luo tilaisuuden solmia luja rauhan Azerbaidžanin ja Armenian välille, entistää hyviä azerbaidžanilaisten ja armenialaistn välisiä suhteita sekä luoda sopivia olosuhteita kaikille Vuoristo-Karabahissa asuville ihmisille. Konfliktin selvitys vakuuttaa menestyksellista taloudellista yhteistyötä Taka-Kaukasialla ja luo tilaisuuksia tasavallan edessä olevien yhteiskunnallis-taloudellisten tehtävien toteuttamiseen sekä demokratian ja vapauden etujen käyttämiseen.
Emme halua sotia vaan pyrkimme rauhaan. Kääntyen Amenian presidentti herra Levon Ter-Petrosianin sekä koko Armenian kansan puoleen, minä kehotan heitä tekemään yhteityötä ja pystyttämään rauhan.
Kääntyen Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Lissabonin huippukokoukseen osallistuvien valtioiden ja hallituksien johtajien puoleen, pyydän heitä tekemään kaikkea mahdollista Amenian ja Azerbaidžanin välisen konfliktin nopeaan lopettamiseen, koska tämä konflikti on Euroopan pitkiä ja tuhoavia alueellisia sotia.
Meidän pyhänä velvollisuutenamme on ryhtyä kaikkiin toimenpiteisiin rauhan, hyvinvoinnin ja vakavuuden hyväksi.
Kiitän kaikkea huomiostanne.