TEOKSET / HAASTATTELU

Geidar Alievin USA:n CNN-televisioyhtiön toimittajalle 29. syyskuuta 1994 myöntämä haastattelu


Kysymys: Herra Presidentti, mitä sinä odotat Yhdysvaltain presidentti Bill Clintonin kanssa tapaamisesta? Haluatko lepyttää Venäjän asenteen?

Vastaus: Minä toivon, että Amerikan presidentti Bill Clintonin kanssa tapaamisesta tulee varsin hedelmällinen. Ennen kaikkea minä toivon, että me neuvotellaan Azerbaidzhanin tasavallan ja Yhdysvaltain välisten suhteiden syventämisestä ja parantamisesta. Siihen myös liittyy kysymys vähän aikaa sitten Bakussa allekirjoitetusta Azerbaidzhanin valtionöljy-yhtiön ja länsimaiden öljy-yhtiöiden välisestä sopimuksesta. Samalla minä toivon, että kansainväliset järjestöt vilkastuttavat toimintansa ja Azerbaidzhan lopulta pääsee hätätilanteesta ja Armenian aggressio päättyy. Toivon Amerkina osallistuvat aktiivisemmin kyseisen kysymyksen ratkaisuprosessiin.

Kysymys: Eilen toisinsa tavanneet presidentti Boris Jeltsin ja presidentti Bill Clinton tekivät ilmoituksen siitä, että he ovat päässeet yhteisymmärryksen Vuoristo-Karabahin konfliktista. Suostutko siihen, että Vuoristo-Karabahin luovutetaan Armenialle rauhan saavuttamiseksi?


Vastaus: Ei, minä en koskaan susotu siihen, että Vuoristo-Karabahin luovutetaan Armenialle. Olen kuitenkin tietoinen siitä, että eilisessä kokouksessa herrat Boris Jeltsin ja Bill Clinton olivat sitä mieltä, että Vuoristo-Karabahin kysymys eli Armenian ja Azerbaidzhanin välinen konflikti on ratkaistava rauhanomaisin keinoin kansainvälisten järjestöjen puitteissa.

Sen yhteydessä Yhdistyneiden kansakuntien täytyy tehdä erikoinen päätöslauselma. Me voisimme suostua konfliktin ratkaisemiseen ainoastaan sillä ehdoilla, että Azerbaidzhanin tasavallan suvereniteetti, rajojen koskemattomuus ja alueellinen yhtenäisyys säilytetään täysin määrin. Jos muistan oikein, herra Bill Clinton eilen lausui siellä samoja periaatteita.

Kysymys: Sanojesi mukaan päätellen sinä odottelet, että presidenttin Bill Clinton avoimemmin ilmoittaa siitä, että Vuoristo-Karabah ei luovuteta Armenialle. Ymmärränkö sinua oikein?

Vastaus:  Minua ihmetyttää, kun minulle esitetään sellainen kysymys, eli kysymys siitä luovutetaanko Vuoristo-Karabah Armenialle vai ei. Armenia käy kuusi vuotta jatkuva ja paljon kärsimystä tuonutta sotaa, jonka tarkoituksena on Vuoristo-Karabahin valtaus. Koko sen vaiheen kuluessa Azerbaidzhan on ollut puolustamassa  maataan samoin kun alueellisen yhtenäisyytensä ja suvereniteettiaan. Miten nyt voidaan puhua Vuoristo-Karabahin luovuttamisesta Armenialle? Se kysymys ihmetyttää minua kovasti. Viime kuuden vuoden aikana sitä kysymystä ei esitetty siten missään kansainvälisessä järjestössä.

Kysymys: Mutta sen kuuden vuoden aikana runsas 20 tuhatta ihmistä saivat surmansa. Armenia lyö laudalta Azerbaidzhania kaikilla aloilla ja maassanne on paljon pakolaisia. Etkö ole sitä mieltä, että kannattaa suostua tiettyihin myönnytyksiin?

Vastaus: Totta kai, kuuden vuoden aikana Azerbaidzhan menetti noin 20 tuhatta ihmistä, suunnilleen 100 tuhatta ihmistä loukkaantuivat ja 20 prosenttia Azerbaidzhanin aluetta on miehitettynä. Runsas miljoona azerbaidzhanilaista lähti miehitetystä maastaan ja niistä tuli pakolaisia. Se kaikki on Armenian Azerbaidzhania vastaan suuntaaman hyökkäyksen seurauksia. Eikä mikään kansainvälinen järjestö, mikään maa voi hyväksyä aggressiota eikä puolusta sitä. Tiettyjen asiallisten syiden sekä tiettyjen maiden Armenialle luovuttaman apun johdosta Armenian puolustusvoimat ovat meidän parempia. Kuitenkin kansainvälisten sääntöjen nojalle ei mikään maa saa valloittaa toisen maan aluetta Samalla ei mikään maa saa rikkoa toisen maan rajoja. Haluan vaan Armenian noudattavan niitä kansainvälisiä sääntöjä. Herra Bill Clintonin kanssa käydyt neuvottelut saivat minut vakuuttuneeksi siitä, että Amerikan presidentti ymmärtää tilannettamme ja on sitä mieltä, että osapuolten täytyy toimia kansainvälisten sääntöjen mukaan Azerbaidzhanin tasavallan alueellisen yhtenäisyyden, suvereniteetin ja rajojen koskemattomuuden saavuttamiseksi.

Kysymys: Minä ymmärrän asennettanne ja haluan esittää vielä yhden kysymyksen: Kaukasiassa muun muassa Georgiassa sekä Tadzhikistanissa olemassa on suuria konflikteja. Mikä on mielestäni niiden konfliktien syynä? Luoko Venäjä niitä konflikteja oman vaikutusvallan entistämiseksi?

Vastaus: No, meidän knfliktimme on meille kaikkein suurin hätä, se on niin huono meille, että minulla ei ole riittävästi aikaa tutkia muita konflikteja enkä pidä sitä tarpeellisena.

Kyllä jokaisella konfliktilla on omia syitä. Jos jokin konflikti ei ole vielä ratkaistu se tarkoittaa vain sen, että olemassa on kyseisen konfliktin jatkosta kiinnostuneita piireja.

Kysymys: Oletko sitä mieltä, että Venäjä on yksi niistä piireistä?

Vastaus: Minä en halua syyttää siitä mitään maata, koska siihen tarvitaan painavia perusteia.

Kysymys: Olet jo allekirjoittanut suuren öljysopimuksen, jonka osapuolina ovat länsimaiden öljy-yhtiöt sekä yksi Venäjän öljy-yhtiö. Oletko sitä mieltä, että se sopimus edistää alueen vakavuutta?

Vastaus: Kyllä minä panen suuren toivoni 20. syyskuuta Bakussa allekirjoitettuun sopimukseen. Kyseinen sopimus parantaa Azerbaidzhanin tasavallan,  länsimaiden ja Venäjän öljyyhtiöiden väliset suhteet sekä luo niiden yhteistyön pohjan seuraavaksi 30 vuodeksi. Samalla ottaen huomioon sen, että kyseiset yhtiöt edustavat sellaisia maita kuin Yhdysvaltoja, Iso-Britanniaa, Venäjää, Turkkia, Norjaa ja Saudi-Arabiaa, kyseinen sopimus edistää niiden maiden ja Azerbaidzhanin taloussuhteiden kehitystä. Minä toivon, että se sopimus on kaikille osapuolille edullinen ja luo pohjan Azerbaidzhanin integrointiin maailman talouteen.

JUONTAJA:  Herra Azerbaidzhanin tasavallan presidentti, kiitän sinua haastattelusta.

Vastaus: Minäkin kiitän sinua antamastasi mahdollisuudesta pitää puhetta televisioyhtiösi ohjelmassa.

JUONTAJA: Herra presidentti, New Yorkin studio ilmoittaa sinulle kiitollisuuttaan.

Vastaus: Minä myös kiitän New Yorkin studiota ja ilmoitan olevani tyytyväinen.