Haku

TEOKSET / ARMENIAN JA AZERBAIDŽANIN VUORISTO-KARABAHIN KONFLIKTI / Tapaamiset Bakussa

Arvoisa pääsihteeri, herra tohtori Butros Butros-Qali!

Minä tervehdin sinua vielä kerran Azerbaidžanin tasavallassa, Azerbaidžanin maassa. Ilmoitan sinulle kiitollisuuttani sinun osoittamastasi huomiosta ja kiinnostuksesta Azerbaidžanin tasavallasta sekä sinun vierailustasi maassamme.

Itsenäinen Azerbaidžanin tasavalta syntyi kolme vuotta sitten ja se on Yhdistyneiden kansakuntien jäsenmaa. YK:n pääsihteerin vierailulla Azerbaidžanissa on ehdottomasti suuri merkitys Azerbaidhazanin ongelmien ratkaisemisprosessissa. Me eli tasavallamme yleisö toivomme sen tapahtuvan.

Kaikki tietävät, että Yhdistyneet kansakunnat on jatkuvasti hoitamassa Azerbaidžanin ongelmat. Azerbaidžanin tasavalta on joutunut Armenian armeijan hyökkäyksen kohteeksi jo yli kuusi vuotta. Azerbaidzanin tasavallan itenäistymisen päivästä alkaen eli jo kolme vuotta YK ja sen turvallisuusneuvosto on jatkuvasti hoitanut sitä kysymystä. Paljon on tehty sillä alalla. YK, sen turvallisuusneuvosto ja herra pääsihteeri ovat tehneet paljon työtä siinä suunnassa. Azerbaidžanin tasavallan nimessä minä kiitän sinua, herra Butros-Qali kaikesta tehdystä työstä ja päätöksistä.

Äsken itsenäistyneenä valtiona Azerbaidžanin tasavalta on törmännyt moneen ongelmaan. Samoin kuin muut tasavallat, jotka lähimenneisyydessä olivat olleet

Neuvotoliiton tasavaltoja ja itsenäistyivät vasta nyt, Azerbaidžan elää muutosvaiheensa läpi. Niinä vuosina me olemme pyrkineet turvaamaan Azerbaidžanin turvallisuutta ja toisaalta hoitamaan tasavallan asiat uudella, demokraattisella tavalla.

Azerbaidžanin kansa, Azerbaidžanin tasavalta olivat pitkiä vuosia ollut Neuvostoliiton jäsenmaana ja elivät sosialismin ja komunismin ideologian vaikutuksessa. Nyt me olemme luopuneet niistä periaatteista. Azerbaidžanissa nyt luodaan itsenäistä valtiota. Meidän tavoitteenamme on demokraattisen oikeusvation rakentaminen samoin kuin sivistyneen ja oikeudenmukaisen yhteiskunnan kehittäminen.

Monta muutosta tapahtuu Azerbaidžanin taloudessa. Meidän tasavaltamme on alkanut kehittämään omaa taloutta markkinatalouden periaatteiden perusteella. Talousuudistusten toteutus, vapaan talouden kehitys sekä oma-aloitteisuudelle ja yrittäjyydelle sopivien olosuhteiden luominen ovat meidän talouden kehityksen suunta. Siitä lähtien me olemme alkaneet toteuttaa yksityistämisen periaatteita maamme taloudessa. Lyhyesti sanoen, talousalalla Azerbaidžanin suuntana on vapaa talous, maamme haluaa solmia yhteyksiä maailmatalouteen, integroitua siihen sekä tulla maailman talousyhteisön jäseneksi.

Azerbaidžanin historian muutosvaihe on tietysti tuonut monia vaikeuksia ja ongelmia maan elämään. Siirto toisesta yhteiskunnallisesta, taloudellisesta ja poliittisessa järjestelmästä toiseen vaatii tietenkin aikaa samoin kuin hyvin vakavia päätöksiä.

Mutta ei ole väliä kuinka vaikea tilanne on, me olemme menneet sitä tietä ja jatkamme niin. Me haluamme turvata Azerbaidžanin itsenäisyyttä nimenomaan sillä tavalla.

Nykyään Azerbaidžanin tasavallassa on yhteiskunnallistaloudellinen lama. Olen jo maininnut ennen, että se johtuu sekä muutosvaiheen luonnosta, että sodasta, joka on jo kuusi vuotta jatkunut Azerbaidžanissa. Mutta niistä vaikeuksista huolimatta Azerbaidžan on kuitenkin jatkuvasti vahvistaa omaa itsenäisyyttään. Azerbaidžanin kansa on monia vuosisatoja haaveili kansallaisvapaudesta ja valtiollisesta itsenäisyydestä. Azerbaidžanin saavuttama itsenäisyys on historiallinen tapahtuma koko kansallemme. Meidän tavoitteenamme, meidän tienämme on suojella omaa itsenäisyyttämme ja olen täysin varma siitä, että me onnistumme siinä.

Azerbaidžanin ulkopolitiikan tavoitteena on luoda tasa-arvoiset suhteet kaikkien maiden kanssa. Minun YK:n yleiskokouksen istunnossa 29. päivänä syyskuuta pitämässäni puheessa minä olen ilmoittanut Azerbaidžanin asenteesta siinä kysymyksessä.

Haluan vielä kerran mainita, että kolme vuotta kestäneet itsenäisyysvaiheen aikana, erityisesti viime vuoden kuluessa Azerbaidžan on tehnyt vakavat askeleet sillä alalla ja solmii otolliset ja lämminhenkiset suhteet monien maiden kanssa. Sitä tietä mennessä Azerbaidžan on ilmoittanut maailmalle omasta avoimuudesta.

Me käännymme koko maailman yleisön, kansainvälisten järjestöjen, yritysten ja yhtiöiden puoleen ja ehdotamme kaikille kiinnostuneille osapuolille investoida Azerbaidžaniin, tehdä yhteistyötä tasavaltamme kanssa sekä luoda uusia suhteita meihin.

Kuluvan vuoden syyskuun 20. päivänä ulkomaalaisten öljy-yhtiöiden kanssa oli allekirjoitettu merkittävä sopimus, jonka tavoitteena on Kaspianmeren öljylähteiden yhteinen käyttö. Jopatämän jälkeen me tulemme luomaan kaikki tarvittavat olosuhteet Azerbaidžaniin investoiville yhtiöille, maille ja yrityksille. Lyhyesti puhuen Azerbaidžan itsenäisenä valtiona pyrkii varaamaan oikean paikkansa maailman yleisöstä sekä Yhdistyneistä kansakunnista.

Kuten tiedätte, tasavaltamme kaikkein vaikein ja vakavin tehtävä on ehkäistä Azerbaidžania vastaan suunnattua sotahyökkäystä. Minä mainitsen, että YK ja sen turvallisuusneuvosto ja sinä itse, herra pääsihteeri, olette koko ajan hoitamassa sitä asiaa ja olette tietoisia siitä. Minä olen sitä mieltä, että suurimman osan meidän välisestä keskustelustamme tulee kajota siihen kysymykseen. Kuten tunnettua sinun vierailukin on tavallaan liittyy siihen asiaan. Azerbaidžanin jälkeen sinä vierailet Georgiassa ja Armeniassa. Se tarkoittaa, että meidän alueemme tilanne kiinnostaa sinua, entä me olemme varsin kiinnostuneet siitä, että sinun mahdollisuuksesi käytetään rauhan alueellemme tuomiseen.

Minä mainitsen, että kuusi vuotta kestäneen sodan johdosta Armenian armeija on miehittänyt kaksikymmentä prosenttia Azerbaidžanin tasavallan aluetta. Miehitetty maa on sekä Azerbaidžanille kuuluvan Vuoristo-Karabahin aluetta, että Vuoristo-Karabahin viereisen seitsemän piirin aluetta. Yli miljoona Azerbaidžanin kansalaista on karannut miehitetyistä alueista ja joutunut pakolaisiksi.

Heidän tilanteensa on hyvin vaikea, enemmistö heistä asuu nyt teltoissa eikä niillä, jotka eivät asu teltoissa, ole edes minimiolosuhteita kunnon asumiseen oleskelupaikoissaan. Kaikki se lisää sekä sosiialitaloudellista, että yhteiskunnallispoliittista jännitystä Azerbaidžanin tasavaltaan.

Sinä tiedät, entä minä haluan vielä mainita sen, että Azerbaidžan ei ole sodan aloittanut maa, vaan Azerbaidžan on vedetty siihen mukaan. Kuusi vuotta sitten Armenia aloitti hyökkäystä Azerbaidžania vastaan, jotta saa itselleen Azerbaidžanin osana olevan Vuoristo-Karabahin. Valitettavasti Azerbaidžaniin liittyvistä syistä sekä tiettyjen osapuolten Armenialle antamasta avusta tämä onnistui miehittämään osan Azerbaidžanin aluetta.

Kyseessä olevan sodan johdosta Azerbaidžan on menettänyt yli kaksikymmentätuhatta surmansa saanutta kansalaistaan. Yli satatuhatta azerbaidžanilaista on loukkaantunut ja tullut invalideiksi. Miehitetyillä alueilla olleet asuintalot, tehtaat ja sosiaalilaitokset on tuhottu ja poltettu. Kyseessä oleva sota on siis aiheuttanut azerbaidžanilaisille ja Azerbaidžanin tasavallalle sekä moraalisen, että vakavan esinevahingon. Kaikesta siitä huolimatta Azerbaidžanin asenne on yhä rauhallinen ja maamme pyrkii saada ne kysymykset ratkaistetuksi rauhallisin tavoin. Mutta meidän tekemät rauhalliset askeleet eivät ole vielä tuoneet tuloksiaan.

Sinä olet tietoinen siitä, että Armenian Azerbaidžania vastaan tekemää hyökkäystä koskevasta kysymyksestä on moneen kertaan keskusteltu Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvostossa. Turvallisuusneuvosto on hyväksynyt neljä sitä koskevaa päätöslauselmaa. Vuoden 1993 huhtikuussa Kalbadžarin alueen miehityksen yhteydessä oli hyväksytty päätöslauselma numero 822, sittemmin Fizulin, Džebrailin, Zangilanin ja Gubadlinin alueiden miehityksen yhteydessä oli hyväksytty päätöslauselmat numero 874 ja 884. Kaikki ne YK:n turvallisuusneuvoston hyväksymät päätöslauselmat vaativat armenialaisten joukkojen ehdotonta ja varauksetonta vetäytymistä miehitetyiltä alueilta pois ja niiden alueden vapauttamista.

Niiden Azerdaidžanin alueella tapahtuvien armenialaisten armeijan valloitustoimintojen yhteydessä hyväksyttyjen päätöslauselmien lisäksi, turvallisuusneuvoston puheenjohtaja itse piti ilmoitusta kuusi kertaa. Sinä itse, herra pääsihteeti, pidit muutama kerta ilmoitusta. Mutta valitettavasti ei yhtääkään päätöslauselmaa ollut toteutettu. Armenian osapuoli ei alistunut YK:n ja sen turvallisuusneuvoston tekemiin päätöksiin eikä alistu edelleenkin. Valitettavasti Armenian tekemät kansainvälisten sääntöjen rikkomukset sekä niiden laiminlyönti ovat vielä rankaisematta.

Ongelmien rauhallisilla tavoilla ratkaisemiseksi me olemme yhteistyössä sekä YK:n, että OSCE:n kanssa. Kyseessä olevan konfliktin yhteydessä OSCE:n puitteissa on luotu erikoinen Misnkin ryhmä. Azerbaidžanin tasavalta tekee jatkuvasti yhteistyötä Minskin ryhmän ja OSCE:n kanssa, ja omasta puolestamme olemme tehneet kaiken mahdollisen Minskin ryhmän tominnan turvaamiseksi.

Viime vuosina muutama maa on itse osoittanut oma-aloitteisuutta niiden kysymysten ratkaisemiseksi. Sitä oma-aloitteisuutta ovat osoittaneet Yhdysvallat, Venäjä ja Turkki. Me yritimme käyttää niiden aloitteita.

Viime aikoina Venäjä omasta aloitteestaan tekee paljon työtä sekä sillä on suuri välitysmerkitys meidän ongelmamme ratkaisemisessa. Venäjä on osoittanut suurta rauhanpyrkimystä sillä alalla.

Me yritämme käyttää sitä Venäjän välitystoimintaa, koska meidän tavoitteenamme on kysymyksen ratkaiseminen pelkästään rauhallisella tavalla. Sen takia me otamme vastaan sen kysymyksen oikeaksi ja oikeudenmukaiseksi ratkaisemiseksi oma-aloitteisuutta osoittavien maiden toimintaa.

Sinä olet tietoinen siitä, että Minskin ryhmän ja Venäjän välityksen ansiosta sekä Armenian ja Azerbaidžanin välisten välittömien neuvottelujen johdosta tulitauko on ollut voimassa jo yli viisi kuukautta. Me pidämme sitä suurena aikaansaannoksena. Samalla me yritämme käyttää tulitaukoa järkevästi rauhan solmimiseksi. Sillä alalla olemme yhteistyössä Minskin ryhmän sekä Venäjän kanssa. Meidän tavoitteenamme on rauhan solmiminen ja sodan lopettaminen aivan kokonaan.

Siinä kysymyksessä meillä on ehdottomasti myöskin omia ehtojamme. Ne ehdot ovat siinä, että rauhan solmimiseksi ja sodan lopettamiseksi Armenian sotajoukkojen tulee vetäytyä Azerbaidžanin alueelta pois. Esittäen kysymystä sillä tavalla me olemme sitä mieltä, että ensimmäisessä vaiheessa armenialaisten joukkojen tulle poistua miehitetyiltä Azerbaidžanin alueilta mukaan luettuna Lačinin ja Šušan alueilta. Vuoristo-Karabahia koskevaa kysymystä ratkaistaan toisessa vaiheessa. Miehitettyjen alueiden vapauttamisen jälkeen pakolaiset palaavat maahansa. Jos me saavutamme sen mukaan luettuna Lačinin ja Šušan alueiden vapauttaminen, niin sen jälkeen neuvottelujen toisessa vaiheessa voidaan keskustella Vuoristo-Karabahin asemasta ja me voisimme tehdä tietyt askeleet siinä suunnassa.

Niitä ehdotuksia esitellen me ehdottomasti huomioimme Vuoristo-Karabahissa asuvien armenialaisten turvallisuutta. Todennäköisesti kaikkien pakolaisten, jotka pystyvät palaamaan maahansa, tulee palata takaisin. Kaikkien Azerbaidžanin kansalaisten turvallisuutta on turvattava. Vuoristo-Karabahin väestötieteellinen tilanne on entistettävä, koska armenialaisten lisäksi Vuoristo-Karabahilla asui myös azerbaidžanilaisia. Heidän tulee palata omalle maalle. Kuusi vuotta kestänyt sota on tietysti tuonut mukanaan molemminpuolista epäluotettavuutta sekä ristiriitoja. Sen takia siihen liittyvät kysymyksettulee ratkaista vaiheittain.

Tämän kaiken tuloksena on Azerbaidžanin tasavallan alueellisen yhtenäisyyden turvaaminen sekä maamme rajojen koskemattomuus. Itsenäisestä Azerbaidžanin tasavallasta tulee oman alueensa ja rajojensa hallitjia. Me toivomme, että niitä asioita hoitaen YK, sen turvallisuusneuvosto ja sinä itse, herra pääsihteeri, toteutatte vielä paljon tulevaisuudessa. Sen takia, että niiden asioiden hoitaminen liittyy OSCE:en ja siihen on perustettu Minskin ryhma, me haluamme ratkaista siihen liittyvät kysymykset OSCE:n puitteissa Minskin ryhmän välityksellä.

Arvostaen Venäjän välitysponnistuksia korkealle ja ottaen huomioon sillä alueella olevat Venäjän mahdollisuudet, me kannatamme Venäjän ja OSCE:n Minskin ryhmän välistä yhteistyötä. Me olemme sitä mieltä, että se yhteistyö tulee suunnata meidän alueemme ongelmien järkevään ratkaisemiseen.

Yhdistyneet kansakunnat ovat ehdottomasti maailman kaikkein vaikutusvaltaisin järjestö, joka on jo 49 vuotta hoitanut maailmassa tapahtuvat prosessit, toimii hyvin tehokkaasti kaikkialla maailmassa. Minä toivon, että sen 50-vuotispäivään asti Yhdistyneet kansakunnat kaikkia olemassa olevia mahdollisuuksia käyttämällä pystyvät ratkaiseman meidän alueemme ongelmat.

Herra pääsihteeri Butros Qali, me ja koko Azerbaidžan tunnemme sinut suurena diplomaattina sekä henkilönä, jolla on suuria aikaansaannoksia maailman politiikassa. Sinun rauhan entistämiseksi tekemäsi asiat ovat todennäköisiä ja azerbaidžanilaiset arvostavat niitä korkealle. Minä haluan toivoa, että sinä autat Azerbaidžania selviytymään siitä vaikeasta tilanteesta käyttämällä omaa vakutusvaltaasi ja kunnioitustasi. Me olimme odottamassa sinua ne ajatukset mielessä ja samoja ajatuksia mielessä pitäen minä rupean neuvottelemaan sinun kanssasi.

© aliyev-heritage.org