TEOKSET / ARMENIAN JA AZERBAIDŽANIN VUORISTO-KARABAHIN KONFLIKTI / Esitykset, puheet ja lausunnot

Azerbaidžanin tasavallan presidentti Geidar Alievin IVY:n valtionpäämiesten kokouksessa Moskovassa 15. huhtikuuta 1994 tekemä ilmoitusArmenian puolustusvoimien laajasta hyökkäyksestä Azerbaidžania vastaan


Poikkeuksellinen tilanne saa minut tekemään teille tämän ilmoituksen.

Vuoden 1994 huhtikuun 10. päivästä alkaen Armenian tasavallan puolustusvoimatovat aloittaneet uuden laajan hyökkäyksen Geranboin ja Terterin alueiden suuntaan entä huhtikuun 11.päivästä alkaen Agderinin ja Agdamin alueiden suuntaan. Näinä päivinä azerbaidžanilaiset joukot käyvät verillistä puolustustaistelua lukuisampia armenialaisia joukkoja vastaan. Armeniasta konfliktin alueelle on siirretty suunnilleen 3000 ihmistä mukaan luettuna kymmeniä panssarivaunuja ja raskaita tykkejä muun muassa Grad-raketinheittimiä, joita käytetään Azerbaidžanin mainittujen alueiden kyliä ja kaupunkia vastaan. Niissä paikoissa näkyvissä on runsaita hävityksiä ja lukuisia siviiliväestön tappioita.

Niin Armenian tasavalta jatkaa valloitussotaan Azerbaidžanin alueella, rikkoo Azerbaidžanin tasavallan itsenäisyyttä, suvereniteettia ja alueellistä yhtenäisyyttä vaarantamalla itse Azerbaidžanin olemassaoloa itsenäisenä valtiona.

Hyäkkäystään jatkaen Armenia estää konfliktin rauhanomaista ratkaisuprosessia, johon Azerbaidžan osallistuu varsin aktiivisesti. Ratkaisuprosessin tärkeän edistysaskeleen aattona tai sen aikana uutta hyökkäystään alkaenhyökkääjä heittää kyynisen haasteen koko maailman yhteisölle. Tämä taas ryhtyy moniin ikävä kyllä menestyksettömiin toimenpiteisiin kyseisen verillisen konfliktin ratkaisemiseksi.

Minä olen sitä mieltä, että Armenian tasavallan viimeinen hyökkäys on aggression seuraava vaihe ja koko homman tarkoituksen on Azerbaidžanin uusien alueiden valoittaminen. Monista rauhanomaisista ilmoituksistaan huolimatta Armenian tasavalta paljastaa omia aikomuksiaan viimeisellä hyökkäyksellä IVY:n jäsenmaata vastaan. Armenian aikomuksena on siis vaikuttaa Azerbaidžaniin ja estää konfliktin rauhanomaista ratkaisuprosessia.

Haluan mainita sen, että Armenian puolustusvoimien uusi hyökkäys alkoi yhtä päivää ennen Prahassa tämän vuoden huhtikuun 11. päivänä pidettävää OSCE:n Minskin ryhmän kokousta, johon osallistuu mm Armenian ja Azerbaidžanin edustajat.

Arminian tasavallan sotatoimien laajentaminen Azerbaidžania vastaan tapahtuu samaan aikaan kun neuvottelut vilkastuvat Venäjän välitysaloitteen puitteissa ja Moskovassa pidetään Itsenäisten valtioiden yhteisön valtionpäämiehet tapaamista.

Minä mainitsen, että Ashgabadissa vuonna 1993 pidetyn IVY:n valtionpäämiesten kokouksen jälkeen Armenian tasavallan polittiikka Azerbaidžanin tasavaltaa kohtaan ei muuttunut ollenkaan, vaikka kokouksessa minä tapasin Armenian presidentti L. Ter-Petrosian. Armenian puolustusvoimat ovat miehittäneet 20 prosenttia Azerbaidžanin aluetta ja jatkavat etnisiä puhdistuksia, ihmiset kuolevat ja noin miljoona azerbaidžanilaista pakolaista asuu telttaleireissä ja joutuvat riisuntaan.

Haluan myös todeta sen, että Azerbaidžan on aika aktiivisesti osallistunut maailman yhteisön, kansainvälisten järjestöjen ja suurvaltioiden kaikkiin välitysponnistuksiin. Armenian tasavallan presidentin kanssa pitämäni tapaamisen lisäksi siihen kuuluu myös vuoden 1994 helmikuun 18. päivänä pidetty Azerbaidžanin, Armenian ja Venäjän federaation puolustusministeriöiden tapaaminen, OSCE:n Misnkin ryhmän johtaja Jan Eliassonin vierailu Armeniassa ja Azerbaidžanissa vuoden 1994 maaliskuussa, 12. maaliskuuta pidetty Armenian ja Azerbaidžanin eduskuntien puhemiesten tapaaminen, Bakussa ja Moskovassa pidetyt neuvottelut Venäjän federaation presidentin erikoisedustaja V. N. Kazimirovin kanssa sekä IVY:n eduskuntienyleiskokouksenryhmän vierailu vuoden 1994 maaliskuussa. Siitä huolimatta Azerbaidžanin kaikki ponnistukset löytää molemmille osapuolille sopivan ratkaisun ovat Armenian asenteen estemiä.

Armenian tasavalta hylkää kaikkia rakentavia ehdotuksia esittämällä etukäteen epähyväksyttäviä ehdotuksia. Niiden pääasia on Armenian tasavallan aikomus luoda aseman Azerbaidžanin alueella jotta sittemmin vaihtaa miehitetyt alueet Vuoristo-Karabahin itsenäisyyteen. Aikomuksena on itse asiassa jäsentää Azerbaidžanin tasavallan.

Azerbaidžanin tasavallan oikeudenmukainen asenne on vapauttaa kaikki miehitetyt alueet, entistää oman suvereniteettinsa, palauttaa pakolaiset ja siirtolaiset niiden pysyviin asuinpaikoihin sekä poistaa Armenian tasavallan hyökkäyksen seuraukset. Azerbaidžan ei halua sotia ja kutsu Armenian rauhaan itsenäisten valtioiden välisten suhteiden periaatteilla. Rauhaan ja suostumukseen pyrkien Azerbaidžanin hallitus on valmis taata kansalaisokeudet Vuoristo-Karabahissa asuville armenialaisille, kun nämä tunnustavat Azerbaidžanin perustuslain.

Kuten te tiedätte Ashgabadissa Azerbaidžan ehdotti kehittää kaksi- ja monipuolisen sopimusjärjestelmän, jonka taroituksena on poliittisen tilanteen vakauttaminen, IVY:n jokaisen jäsenmaan alueellisen yhtenäisyyden, rajojen koskemattomuuden ja suvereniteetin molemminpuoleinen tunnustaminen ja kunnioittaminen. 

Minun täytyy puhua siitä vielä kerran myöskin sen takia, että IVY:n toisen jäsenmaan eli Armenian tasavallan suora aggressio IVY:n toista jäsenmaata eli Azerbaidžanin tasavaltaa vastaan tekee IVY:n elinkykyiseksi kansainväliseksi järjestöksi muodostumisesta lähes mahdottoman. 

Haluan vielä kerran kutsua teitä keskustelemaan tässä kokouksessa Armenian ja Azerbaidžanin välisestä konfliktistä. Neuvottelujen tarkoituksena on tehdä konkreettisiapäätöksiä, jotka lopettavat Azerbaidžanin tasavaltaa vastaan suunnattua aggressiota ja poistavat sen seuraukset. 

Valtionpäämiesten puolelle kääntyen me pyydämme taas: 

- arvostamaan politiikan näkökulmasta Armenin tasavallan hyökkäystä Azerbaidžanin tasavaltaa vastaan; 

- vaatimaanArmeniantasavallansuorittamiensotatoimienlopettamistasekä ehdottomastipoistamaankaikki armenialaiset sotajuokot suvereenin Azerbaidžanin alueelta; 

- vaatimaanArmeniantasavallastavaakaapoliittistatakuuta siitä, että sotatoimet ei aloiteta uudelleen; 

- käyttämäänpakotteitakohtaanIVY:njäsenmaataeliArmeniantasavaltaa, joka hyökkäsi toiseen IVY:n jäsenmaahan. 

Jatkuvatoimettomuusjaviivitysuhkaavatkaikkia yhteisön jäsenmaitavielä suuremmila hädillä. 

Geidar Alievin,

Azerbaidžanin tasavallan presidentti 

Bakun työntekijä, 19. huhtikuuta 1994