ELÄMÄKERTA


Heydar Alirza oglu Aliyev - Azerbaijanin kansanjohtaja

Heydar Alirza oglu Aliyev syntyi 10. toukokuuta 1923 azerbaijanilaisessa kaupungissa Nahitsevan. Vuonna 1939 hän valmistui Nahitsevanin pedagogisesta opistosta ja pääsi Azerbaijanin Teollisuuskorkeakoulun (nykyään Azerbaijanin Valtion Öljyakatemia) arkkitehtiosastoon. Syttyneen sodan takia hän ei onnistunut suorittamaan koulutustaan.

Vuodesta 1941 Heydar Aliyev työskenteli Nahitsevanin autonomisen neuvostotasavallan Sisäasiain Kansankomissariaatin osastopäällikkönä sekä Kansankomissarien Neuvostossa. Vuodesta 1944 hän oli nimetty valtion turvallisuuspalvelun tehtävään. Siitä alkaen Heydar Aliyev toimi valtion turvallisuuspalvelun tehtävissään. Vuodesta 1964 hän toimi Azerbaijanin Neuvostotasavallan Ministerineuvoston Valtion Turvallisuuskomitean varapuheenjohtajana ja vuodesta 1967 - turvallisuuskomitean puheenjohtajana. Hänet ylennettiin kenraalimajuriksi. Näinä vuosina hän sai erikoista korkeakoulutusta Leningradissa (nykyinen Pietari). Vuonna 1957 hän valmistui Azerbaijanin Valtion Yliopiston historiallisesta osastosta.

Vuoden 1969 heinäkuussa Azerbaijanin Kommunistisen Puolueen Keskuskomitean täysistunnnon kokouksessa Heydar Aliyev valittiin Azerbaijanin Kommunistisen Puolueen Keskuskomitean ensimmäiseksi sihteeriksi, eli tasavallan johtajaksi. Vuoden 1982 joulukuussa Heydar Aliyev valittiin Neuvostoliiton Kommunistisen Puolueen Keskuskomitean Politbyroon jäseneksi, nimettiin SNTL:n Ministerineuvoston ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi. Hänestä tuli eräs Neuvostoliiton johtajia. Kahdenkymmenen vuoden aikana Heydar Aliyev oli SNTL:n Korkeimman Neuvoston kansanedustaja ja viiden vuoden aikana hän oli SNTL:n Korkeimman Neuvoston varapuheenjohtaja.

Lokakuussa 1987 Heydar Aliyev protestoi Neuvostoliiton Kommunistisen Puolueen Keskuskomitean Politbyroon ja Pääsihteeri Mihail Gorbachevin politiikkaa vastaan ja poistui kaikista viroista.

20. tammikuuta 1990 neuvostojoukot tekivät verisen tragedian Bakussa. Tämän yhteydessä Heydar Aliyev piti puhetta Azerbaijanin Moskovan edustustossa ja vaati azerbaijanilaista kansaa vastaan tehdyn rikoksen järjestäjien ja toteuttajien rangaistusta. Protestin merkkinä SNTL:n johdon kaksinaamaista politiikkaa vastaan Vuoristo-Karabahin konfliktin suhteen heinäkuussa 1991 hän poistui Neuvostoliiton Kommunistisesta Puolueesta.

Heinäkuussa 1990 hän palasi takaisin Azerbaijaniin. Ensin Heydar Aliyev asui Bakussa ja sitten Nahitsevanissa. Samana vuonna hänet valittiin Azerbaijanin Korkeimman Neuvoston kansanedustajaksi. Vuosina 1991-1993 hän oli Nahitsevanin Autonomisen Tasavallan Korkeimman Mejlisin puheenjohtaja. Vuonna 1992 Nahitsevanissa pidettiin "eni Azerbaijan"-nimisen puolueen perustava kokous ja Heydar Aliyev valittiin puolueen puheenjohtajaksi.

Touko-kesäkuussa 1993 hallituksen kriisi oli kiristynyt äärimmäisesti ja maa oli kansallissodan ja itsenäisyyden menetyksen kynnyksellä. Näissä olosuhteissa azerbaijanilainen kansa oli vaatinut Heydar Aliyevin maan johtajaksi.

Azerbaijanin silloiset johtajat joutuivat kutsua virallisesti Heydar Aliyev Bakuun. 15. kesäkuuta 1993 Heydar Aliyev valittiin Azerbaijanin Korkeimman Neuvoston puheenjohtajaksi ja 24. heinäkuuta Milli Mejlisin määräyksellä hänelle annettiin Azerbaijanin Tasavallan Presidentin oikeudet. 3. lokakuuta 1993 kansanäänestyksellä Heydar Aliyev valittiin Azerbaijanin Tasavallan Presidentiksi. 11. kokakuuta 1998 pidetyissä vaaleissa, kun äänestysprosentti oli oikein korkea, hän sai 76,1 prosenttia ääneistä ja hänestä taas tuli Azerbaijanin Tasavallan Presidentti. Heydar Aliyev suostui osallistumaan presidenttivaaleihin 15. lokakuuta 2003, mutta hän joutui luopumaan osallistumisesta terveydensyistä. Heydar Aliyev sai muutama kansainvälinen palkinto, hän oli eri maiden yliopistojen kunniatohtori ja muu kunnianimi. Hän oli nelikertainen Leninin kunniamerkin ritari. Hän oli palkittu Punaisen Tähden kunniamerkillä ja monella mitalilla. Hän oli kaksinkertainen Sosialistisen Työn Sankari sekä monien maiden kunniamerkkien ja mitaleiden ritari.

Azerbaijanin historia yli kolmenkymmenen vuoden aikana liittyi erottamattomasti Heydar Aliyeviin. Näinä vuosina tapahtunut kansan elpyminen yhteikunnallisella, poliittisella, taloudellisella ja kulttuurialalla liittyi nimenomaan hänen nimeen.

Valtiomiehenä näiden vuosien aikana Heydar Aliyev autti omaa maata - Azerbaijania. Hän yritti pääsemään maan edistykseen. Hän oli ylpeä maan rikkaasta kulttuurista ja historiasta. Hän piti huolta tulevista sukupolvista ja pyrki ylittämään maan raskaita ja kovia koetuksia.

Kuuluisana poliittisena ja valtiomiehenä, kiistämättömänä kansanjohtajana jo elävänä hänestä tuli legenda. Heydar Aliyevin ilmiö aina kiinnitti huomiota. Kaikkien azerbaijanilaisten kansanjohtajan myrskyisä poliittinen toiminta oli valaistu sekä tasavallan että maailman joukkotiedotusvälineissä.

Kesäkuussa 1993 kun azerbaijanilainen kansa sai vakiintuneeksi siitä, että kansallinen itsenäisyys oli vaarassa, kun tuli kaikesta vaikeimmat päivät, kansa oli vaatinut voimakkaasti silloisten johtajien vaihtoa ja siitä lähtien kansa taas luovutti kohtalonsa Heydar Aliyevin käsiin. Kansan kärsimysten edessä Heydar Aliyev otti vastaan tiukan kutsun ja palasi suurpolitiikkaan Azerbaijanissa. Kansa otti vastaan Heydar Aliyevin paluu toivekkaasti ja iloisesti. Tämä päivä tuli itsenäisen Azerbaijanin historiaan Kansallisen Pelastuksen Päivänä.